" ja voisin nähdä kaiken sen, mi viepi ihmisen onnehen! "

                                                          Maailmaan, mä avaraan,
                                                          jos mennä voisin vaeltamaan
                                                          ja voisin nähdä kaiken sen,
                                                          myös paikankin niin lämpöisen.
                                                          Mikä ohjaa kohtaloa?
                                                          Mikä on ollut ainiaan?
                                                          Maailmaan, niin avaraan
                                                          jos mennä voisin vaeltamaan
                                                          ja voisin nähdä kaiken sen,
                                                          mi viepi ihmisen onnehen.

                                                          Kaihoten nyt katselen,
                                                          kun lentää tuolla lintu pienoinen,
                                                          se nousta korkealle saa
                                                          ja näkee kauniin, kauniin maan.
                                                          Täällä nurmet, metsät vihannoi,
                                                          puut vetten pintaan heijastua voi.
                                                          Miksi jäisin ikävään,
                                                          kun lintu siivin lähtee lentämään?
                                                          Mä lapsi maanhan olen vain
                                                          ja täällä tehtäväni sain.

                                                          Vaikka joskus vaeltaa
                                                          mä voisin kauas merienkin taa.
                                                          En omaa maata unhoittaa
                                                          mä silti tahdo milloinkaan.
                                                          Minne vaiheissani joudunkin,
                                                          taas mieli tänne palaa takaisin.
                                                          Niin kuin muuttolinnun tie,
                                                          ain elon polku varmaan kotiin vie,
                                                          ja mielen lämmön suuren saa
                                                          tää kaunis, armas synnyinmaa.
                                                        

PS. Haluaisin tietää ketkä vielä lukee tätä blogia että onko mun järkevä kirjoittaa tätä!? Lupaan kyllä kesällä kirjoittaa aktiivisemmin! LAITTAKAA KOMMENTTIA JOS LUETTE VIELÄ TÄTÄ BLOGIA?!! MYÖS NIMETTÖMÄT! :)

toinen blogi: http://herkkunapit.blogspot.fi/

                                                             ♥: JENSKU